Viime syksyn aikana omalle lautaselle päätyi useammin kasvis- kuin liharuokaa ja kiitokset tästä kuuluu osin monipuoliselle yliopiston ruokalalle. Ja niin tästä muotoutui vähän huomaamattakin arkinen rutiini myös omaan kotikeittiöön. Ei mitään ehdotonta ajattelua, vaan kaikessa yksinkertaisuudessaan lisää kasviksia lautaselle. Oma ruokafilosofiani on melko mutkaton. Pääasiassa lautaselle päätyy monipuolista, hyvää ja terveellistä kotiruokaa, mutta joukkoon mahtuu myös sattumia. Toivon välittäväni lapsille omalla esimerkilläni ja myös kasvatuksella sellaista joustavaa ja tasapainoista suhtautumista ruokaan ja sen terveellisyyteen. Ettei ruokaan liittyisi palkitsemista, rajoituksia ja ylipäänsä ehdottomuutta tai joustamattomuutta. Uskon että kokonaisuus on se mikä lopulta ratkaisee tässäkin asiassa.

Kasvisruoka-innostukseen on vaikuttanut toki osaltaan myös ilmastoon ja terveyteen liittyvät seikat. Syksyn aikana toteutimme yliopistolla opintoihin liittyen mielenkiintoinen projektin, jossa perehdyimme ympäristökasvatukseen liittyviin teemoihin pedagogisesta näkökulmasta. Ruoka kaikessa kokonaisuudessaan muodostaa yhden kolmesta suurimmasta ympäristökuormittajasta ja 20% hiilijalanjäljestämme syntyy ruoasta, joten ruokaan liittyvät teemat ovat melko merkittävässä roolissa myös ympäristö- ja ilmastoasioihin liittyen.

Välillä kuulee puhetta siitä, kuinka yksittäinen ihminen ei voi vaikuttaa mitenkään ilmastonmuutokseen, mutta itse asiassa tekemillämme valinnoilla on enemmän merkitystä kuin ehkä uskommekaan. Yksi merkittävä tapa vaikuttaa myönteisesti ympäristöön arkisten valintojen lisäksi on kasvatus ja erityisesti lasten osallistaminen. Osallistamisella tarkoitetaan kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että lapset otetaan mukaan toimintaan. Annetaan heidän osallistua ja tehdä myös itse. Kun lapset ottaa mukaan ruoan laittoon tai vaikka roskien lajitteluun ja kierrättämiseen, oppivat he samalla myös tärkeitä arkielämäntaitoja. Kerro ja sanoita lapsille ääneen, miksi ympäristöön liittyvät asiat ovat tärkeitä ja millaisia vaikutuksia tekemillämme valinnoilla on. Osallistumisen mahdollisuus luo lapselle merkityksellisyyden kokemuksia ja tunteen siitä, että hänen tekemillä asioilla ja valinnoilla on merkitystä. Tarkoitus ei ole luoda lapsille uhkakuvia tai ilmastoahdistusta, vaan lisätä pienten arkisten valintojen ja tekojen merkitystä ja tärkeyttä, eli ohjata heitä kasvatuksella yhä ympäristötietoisemmiksi.

Juurespyörykät (alkuperäinen resepti Emili Kumpuniemen bataattipyörykät)

Tarvitset:

-Reilun kokoinen bataatti

-Muutama porkkana

-Isohko punajuuri

-Valkoisia papuja

-1,5 dl kaurahiutaleita

-Mustapippuria, suolaa, öljyä ja valkoviinietikkaa

Kuori ja kuutioi juurekset, sekoita joukkoon tilkka öljyä, valkoviinietikkaa ja mausta suolalla ja mustapippurirouheella. Paahda juureksia uunissa 200 asteessa, kunnes ovat pehmeitä. Huuhtele pavut ja lisää ne kaurahiutaleiden kanssa juuresten joukkoon. Soseuta blenderillä tai sauvasekoittimella pehmeäksi massaksi. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Muotoile taikinamassasta pyöryköitä pellille. Käytä apuna kylmää vettä. Paista pyörykät 200 asteessa, n. 15-20min. tai kunnes ovat kypsiä. Pyöryköiden kaveriksi sopii hyvin kermaviilikastike, sekoita joukkoon sitruunan mehua, hunajaa, ripaus suolaa ja mustapippuria.

Mukavaa viikonloppua ja herkullisia kokkailuhetkiä!

P.S. Tässä reseptissä on mukavasti tekemistä myös lapsille. Juuresten kuoriminen, pilkkominen ja soseuttaminen onnistuu myös pikku-kokilta 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.