”En pysty lenkkeilemään, koska olen illat kiinni lasten kanssa.”

”En voi lenkkeillä lasten kanssa, koska eivät he jaksa.”

Älä mieti sitä mitä sinulla ei ole, vaan sitä mitä sinulla on!

Käännetään ajatus niin, että meillä on koko ilta aikaa liikkua yhdessä ja missä seurassa vielä! -omien lasten tai oman perheen kanssa. Aktiivisen, liikunnallisen elämän ei tarvitse tarkoittaa pelkästään sitä, että pääsee liikkumaan yksin salilla tai lenkillä. Oma aika on toki tärkeää, mutta lapsiperheessä sitä ei ole jatkuvasti tarjolla. Asioita yhdistelemällä ja kekseliäisyydellä, myös lasten kanssa yhdessä voi elää hyvinkin liikunnallista ja aktiivista elämää. Mitä sitten tulee lasten jaksamiseen, on kannustava aikuinen avainasemassa. Eihän lapset ikinä opi tai kehity, jos me aikuiset emme anna sille mahdollisuutta.

On tärkeää ettei aikuinen päätä etukäteen, ettei tämä voi onnistua!

Myönteisen ilmapiirin luominen on tärkeää, liikutaan sitten sisätiloissa tai ulkona ja aikuisen sanavalinnoilla on merkitystä. Jos aikuisen kehonkieli on kauhusta kankea ja sanallinen ohjaus on jatkuvaa varoittelua tai kieltämistä, ei positiiviselle ilmapiirille ole tilaa. Lapsille liikkuminen merkitsee uusien taitojen harjoittelua ja uusien, mielenkiintoisten paikkojen näkemistä. He haluavat tutkia, ihmetellä ja oivaltaa. On tärkeää että aikuinen antaa sille myös tilaa ja mahdollisuuden, lempeästi ohjaten ja kannustaen.

Lasten kanssa lenkkeilemiseen täytyy tietysti suhtautua hiukan eri tavalla. Silloin mennään enemmän lasten ehdoilla, ja vauhti on myös sen mukaista. Lähde lasten kanssa liikkeelle avoimin mielin. Ei kannata päättää etukäteen ettei tämä voi meidän kohdalla onnistua. Jos lenkkeily on lapselle uusi juttu, saatetaan matkan varrella koetella kärsivällisyyttä tai joutua keskelle kunnon kiukun puuskaa. Eikä siinä ole mitään pahaa. Nämäkin tunteet kuuluvat elämään, ja joskus uusien taitojen ja asioiden oppiminen vaatii tunteiden eri kirjon läpi käymisen. Niiden vuoksi ei kannata jäädä kotisohvalle. Myös lapsia pitää välillä vähän motivoida.


Täällä Jyväskylän seudulla on panostettu jo mukavasti yleisiin liikuntapaikkoihin ja yhä useammalta asuinalueelta löytyy skeittiparkkeja tai toiminnallisia liikuntapuistoja. Nämä ovat kivoja paikkoja temppuilla myös pyörällä ja ne taipuvat hyvin myös lasten leikkipuistoksi. Siitä saa itse myös hyvän treenin päivään kun pyöräilee, hölkkää tai kävelee liikuntapuistoon ja lasten leikkiessä voi itse tehdä pienen kiertoharjoittelutreenin. Loppuverryttelynä toimii hyvin kotimatka.

Lähtekää liikkeelle pienestä matkasta, sopikaa konkreettinen päämäärä tai jokin muu asia mikä innostaa lapset liikkeelle. Mukaan voi ottaa juotavaa tai pientä evästä, jolloin lenkki muuttuu pieneksi elämykseksi. Jos lapsilta kysytään, niin heillevarmasti se paras juttu on kun voi nähdä tai kokea matkan varrella jotakin mielenkiintoista. Maastoreitillä voi kokea jännittäviä onnistumisen hetkiä, kun saa pujotella pienten kivien ja kantojen välissä, jalkakäytävällä saa ajaa pienen tunnelin ali, tai vilkuttaa ohikulkevan junan matkustajille turvallisen välimatkan päästä aikuisen seurassa. Lapsilla on taito elää hetkessä ja he osaavat iloita pienistäkin asioista ja onnistumisista. Jos meille aikuisille ulkoilun kohokohta on lenkki itsessään, tai se fiilis kun ollaan kotona, niin lapset huomaavat matkan varrella monta pientä yksityiskohtaa joihin itse ei olisi ilman heitä osannut kiinnittää edes huomiota.

Liikkuminen on erilaista elämän eri vaiheissa!

Minulta kysytään aika ajoin, että miten ehdin liikkua ja joka kerta kysymys saa minut hieman hämilleen. Liikkuminen merkitsee itselleni niin isoa voimavaraa, että se toteutuu omassa arjessa lähes automaattisesti. Silloin kun olen lasten kanssa yksin, liikumme ja lenkkeilemme yhdessä ja silloin kun mies on kotona, on puolestaan mahdollisuus liikkua yksin tai sitten koko perhe yhdessä. Onni on tietysti samanhenkinen puoliso, joka ymmärtää liikkumisen ja oman ajan tärkeyden. Eli loppujen lopuksi kyse on siitä, mihin haluan oman aikani tai vapaa-aikani käyttää. Toki ”hiki-liikuntaa” tulee myös toisen työni kautta ryhmäliikuntatunneilla, mutta silloin minun fokus on asiakkaissa, enkä ole silloin tekemässä omaa treeniä.

En voi kieltää, ettenkö välillä valittaisi siitä että olisi kiva käydä säännöllisesti jollakin ohjatulla tunnilla. Se nyt ei vaan istu meidän perheen arkeen tällä hetkellä, mutta sen aika tulee vielä. Säännöllinen harrastaminen tarkoittaa itselleni tässä elämän vaiheessa sellaisia lajeja, jotka eivät ole sidottu aikaan tai paikkaan, tai joita voi tehdä yhdessä lasten kanssa. Enkä kyllä rehellisesti sanottuna kaipaisi tähän elämän vaiheeseen yhtään lisää aikatauluja.

Meidän perheen pelastus on myös alakerran autotalliin kasattu pieni kuntosali, jossa voi turvallisin mielin tehdä Pikku Kakkosen ajan kestävän treenin. Jos kaipaat monipuolisuutta kotona liikkumiseen, niin urheilu- ja verkkokaupoissa on  hyvin kattavat valikoimat urheiluvälineitä, joita on helppo hyödyntää kotona. Esim. vastuskuminauhalla saa tehoja lisää peruskyykkyihin. Mieti kuitenkin onko liikkuminen loppujen lopuksi kiinni välineistä tai ulkoisista puitteista? Mikä ihan oikeasti saa sinut sitoutumaan liikkumiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen? Lapsiperhearki ei mielestäni ole millään tapaa este säännölliselle liikkumiselle. Kyse on loppujen lopuksi siitä, mitkä asiat priorisoit arjessa tärkeäksi.

Arvaa kumpi oli ensimmäisenä mäen päällä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *